Mie ja visuaalinen kulttuuri

Mie olen Anna Enbuske, 19-vuotias rovaniemeläinen abiturientti. Valmistun keväällä 2016 Lyseonpuiston lukion kuvataidelinjalta, jolla olen opiskellut viimeiset kolme vuotta. Kuvataidelinjalla opiskelun lisäksi olen harrastanut kuvataidetta Rovaniemen kuvataidekoulussa vuosina 2004-2015, joista neljänä viimeisenä vuotena erikoistuin valokuvaukseen. Kuvataidekoulun valokuvaopintojen lopuksi tein "Kolme (muuta) vuodenaikaa" -päättötyön, jossa kuvasin ihmiskuvia värifilmille. Yläasteella olin tet-harjoittelussa rovaniemeläisessä valokuvaamossa, jossa olen myöhemmin työskennellyt yhden kesän ajan.

Kuvataideharrastuksen ohella olen toiminut aktiivisesti mm. partiossa ja erilaisissa muissa vapaaehtoistöissä sekä harrastanut musiikkia eri muodoissa itsekseni. 

 Minuun valokuvaajana voi tutustua enemmän valokuvaportfolioni kautta. 


Taiteelliset innoittajat

Olen selkeästi eniten valokuvaaja, vaikka seuraankin taiteilijoita visuaalisten ja musiikillisen kulttuurin eri saroilta. Kuvataiteessa pidän erityisesti valoa korostavista ja tunnepitoisista teoksista, ja valokuvauksessa huomioni kiinnittyy erityisesti ihmiskuviin, joiden kuvaamisesta itsekin eniten pidän. Osittain kuvataiteessa kiinnostukseni herättää myös täysin abstrakti taide.

Koska olen valokuvaaja, luonnollisesti minua innoittaa eniten toiset valokuvaajat. Suosikkivalokuvaajani on suomalainen hääkuvaaja Timo Soasepp. Viime aikoina minua on puhututtanut myös Marja Pirilä, jonka näyttelyssä kävin Korundissa viime vuonna, sekä yhdysvaltalainen Martin Schoeller, jonka töitä kävin katsomassa syksyllä Tukholman Fotografiskassa. 

Valokuvaajien lisäksi minua inspiroi suomalaiset nykytaiteilijat kuten Jani Leinonen ja hänen Tottelemattomuuskoulu-näyttely sekä vanhat julistetaiteilijat kuten Gunnar Forsström ja Toivo Fahlenius. 

Suhde visuaaliseen kulttuuriin

Jos äidiltäni kysytään, olen aina ollut visuaalinen ihminen. Kaikessa mitä teen, pyrin saamaan aikaiseksi visuaalisesti miellyttävän kuvan. Visuaalinen toteuttaminen tulee minulle osittain selkärangasta ja sen kummemmin ajattelematta, joten kuvataiteiden harrastaminen on ollut minulle luontaista. Taidenäyttelyissä käyminen etenkin ulkomailla on yleensä lomani kohokohtia, ja onneksi olenkin saanut nähdä taidetta eri puolilla Eurooppaa - toivottavasti joskus myös muuallakin.